Teksti: Terhi Arola ja Heidi Lehtiniemi, kuva: Heidi Lehtiniemi
FEOn kevätseminaarissa järjestetyssä työpajassa todettiin, että laadukas luontotieto tarvitsee tuekseen vuorovaikutusta, yhteistyötä ja yleistajuista viestintää. Työpajassa tutkijat ratkoivat tunnettuja haasteita luontotiedon viemisessä käytäntöön. Nostimme tuloksista viisi ideaa luontotiedon käytön parantamiselle.
- Luontotiedon tuottajien ja käyttäjien kohtaamiset
Tiedon käyttäjien ja tuottajien vuoropuhelua ja kohtaamista haluttiin lisätä ja erityisesti tarve henkilökohtaisille kohtaamisille korostui: säännölliset livetapaamiset, kuten luontotietokahvit ja hankkeiden tapaamiset nousivat esille. Toisaalta esitettiin suurempia tapahtumia, kuten luontofoorumit, luontomessut tai BD-slush. Asiantuntijoilla olisi siis intoa entistä aktiivisempaan vuorovaikutukseen sidosryhmien kanssa, kunhan osallistuminen olisi tehty vaivattomaksi.
- Luontotiedon asiantuntijapalvelut
Laajan joukon kohtaamisten lisäksi tarvitaan suoraa vuorovaikutusta yksittäisten toimijoiden välillä, ja asiantuntijapalveluilla nähtiin keskeinen rooli vaikuttavuuden takaamisessa. Esimerkkinä esitettiin auttava päivystävä puhelinpalvelu, josta saa apua luontotietotarpeisiin. Muita ratkaisuja on uudenlainen asiantuntijatyö keskittyen tiedon tuottajien ja käyttäjien vuoropuheluun, esimerkiksi luontotiedon lähettiläspestien tai alakohtaisten luontotiedon ammattilaisten kautta.
- Luontotiedon kattavuuden ja laadun takaaminen
Itse luontotietoon ja sen laatuun liittyvät ratkaisuehdotukset keskittyivät varmistamaan pitkäntähtäimen suunnittelua, jatkuvuutta ja etenkin resurssien turvaamista. Uusien menetelmien, kuten kaukokartoituksen ja koneoppimisen hyödyntäminen parantavat kattavuutta.
- Luontotiedon yhteistuotanto ja tiedon avoimuus
Luontotietoa keräävien toimijoiden parempi ja avoimempi yhteistyö oli tärkeä nosto. Tiedon yhteistuotanto vaatii yhteisiä pelisääntöjä ja tiedon jakamisen sopimuksia. Poikkihallinnollisuus ja käsitys luonnosta kaikkien hallinnonalojen yhteisenä vastuuna edistää luontotiedon käyttöä myös suojelupäätösten ulkopuolella.
- Luontotiedon popularisointi
Tiedon popularisointiin ja tuomiseen yhä useampien saataville tarjottiin useita uusia ideoita aina televisio- ohjelmista (Karpolla on asiaa luonnosta) uutissisältöihin ja sarjakuviin ja elokuviin sekä puhelinsovellukseen (Luontovaikutus-app, jossa voi seurata luontokuntoa). Toiveita esitettiin myös tiedonhaun kanavalle, tietoportaalille, joka sisältäisi esimerkiksi AI-chattipalvelun, joka vastaa luontotiedon kysymyksiin.
Työpajassa lähdettiin rohkeasti kyseenalaistamaan nykyisiä toimintatapoja niin tutkimuksessa kuin päätöksenteossa. Toisaalta on myös kannustavaa huomata, että moni ratkaisuehdotus on jo ainakin osin käynnissä! Tarkemmat tulokset tiedon käytön parantamisesta voi lukea työpaketin loppuraportista, joka julkaistaan alkuvuodesta 2024.
Kirjoittajat Terhi Arola ja Heidi Lehtiniemi työstävät työpaketti 1:n loppuraporttia, jonka suositukset luontotiedon käytön parantamiseksi tehdään yhteistyössä koko hankkeen tutkijoiden kanssa.