FEO Suomi
Etusivu > FEO Suomi
Mikä on FEO?
Nopeasti muuttuvassa maailmassa luonnon tilan seuranta on yhä tärkeämpää. Luonnon monimuotoisuuden tilan heikkeneminen ja ilmastonmuutos ovat yhteen kietoutuneita ongelmia, joiden hillitseminen edellyttää kattavaa ja ajantasaista tietoa luonnon tilasta. Luotettava, avoin ja ajanmukainen tieto tukee demokraattista päätöksentekoa.
FEO kokoaa yhteen hajallaan olevia luonnon tilan seurantaa tukevia toimintoja ja kehittää tutkimus- ja seurantainfrastruktuurien puutteellisia osia. Hanke edistää havaintoverkostojen, kaukokartoitusaineistojen, analyysialgoritmien sekä avoimien aineisto- ja raportointituotteiden hyödyntämistä ja kehitystyötä. Erilaisten digitaalisten aineistojen nopeasti kasvava määrä, aineistojen lisääntynyt avoimuus ja saavutettavuus sekä analyysi- ja mallinnusmenetelmien kehitys tekevät järjestelmän pystyttämisestä nyt ajankohtaista.
FEO-hanke on jaettu kuuteen osakokonaisuuteen, joista kullakin on oma erityisalueensa. Niiden lisäksi hankkeen koordinointi muodostaa seitsemännen työpaketin.
- Työpaketti 1 edistää ympäristötiedon ja indikaattoreiden käytettävyyttä osana päätöksentekoprosesseja.
- Työpaketti 2 vie kehitettyjä menetelmiä käytäntöön. Tehtäviin kuuluu kuntien luontotietotarpeisiin vastaaminen, hiilineutraalin maankäytön ja elinympäristöjen hoidon yhdistäminen sekä luonto- ja lintudirektiiviraportoinnin, luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin ja Luonnontila.fi -sivuston indikaattorien ja ekosysteemitilinpidon kehittäminen.
- Työpaketti 3 kokoaa yhteen hajanaisia maastohavaintoaineistoja ja kehittää seurantaverkostoa.
- Työpaketti 4 edistää kaukokartoitusmenetelmien hyödyntämistä luonnon tilan seurannassa.
- Työpaketti 5 kehittää malleja monimuotoisuus- ja hiilivarantojen seurantaan.
- Työpaketti 6 kehittää FEOn tietovirtojen hallintaa ja yhteensovittamista.
- Työpaketti 7 vastaa hankkeen koordinaatiosta, viestinnästä ja yhteistyön kehittämisestä.
1. Ympäristötiedon käyttö yhteiskunnassa ja päätöksenteon tukena
vastaa yhteiskunnan tarpeisiin
2. Käytännön sovellukset
edistävät ympäristön tilan seurantaa ja testaavat järjestelmää
6. Yhteen toimivat tietojärjestelmät ja tietovirtojen hallinta
mahdollistavat saumattoman yhteistoiminnan
3. Maastoinventointiaineistojen ja havaintoverkostojen
tehot irti
4. Kaukokartoituksen
mahdollisuudet käyttöön
5. Biodiversiteetti- ja ekosysteemimallit
jalostamaan tietoa
Toteutus
SYKE kantaa päävastuun hankkeen toteutuksesta, mutta toimivan järjestelmän kehittäminen edellyttää laajaa yhteistyötä erilaisten aineistoja tuotavien ja käyttävien tahojen kanssa. Toimivan yhteistyöverkoston aikaansaaminen onkin yksi hankkeen päätavoitteista.
FEO:n ohjausryhmässä mukana ovat ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Metsähallitus, Metsäkeskus, Maanmittauslaitos, ELY-keskukset ja Tieteen tietotekniikan keskus (CSC).
FEO-hanke on suunniteltu nelivuotiseksi, ja se käynnistyi keväällä 2020. Hanketta rahoittavat ympäristöministeriö ja SYKE.
Miten FEO on organisoitu
Hankkeen johto
FEO-hankkeen vastuullisena johtajana toimii SYKEn johtava tutkija dosentti Petteri Vihervaara.
Lisäksi FEOlla on kolme teemajohtajaa, joiden vastuualueina on seurata hankkeen läpileikkaavien teemakokonaisuuksien edistymistä. Teemakokonaisuudet ja niiden vastuulliset johtajat ovat: Petteri Vihervaara, biodiversiteetti, tutkimusprofessori Martin Forsius, ekosysteemiprosessit ja kehittämispäällikkö Saku Anttila, tietojärjestelmät.
Vastuulliset johtajat muodostavat yhdessä työpakettien projektipäälliköiden ja FEO hankkeen projektipäällikkö Peter Kullbergin kanssa hankeen koordinaatiosta vastaavan ryhmän.
Ohjausryhmä
FEOn ohjausryhmä koostuu ympäristötiedon tuottamisen ja hyödyntämisen kannalta keskeisten organisaatioiden edustajista. Ohjausryhmä tukee erityisesti FEOn pitkäntähtäimen strategian kehittämistä ja varmistaa toimivan yhteyden eri toimijoiden välillä. Ohjausryhmän muodostavat:
Joona Lehtomäki, erityisasiantuntija, ympäristöministeriö (puheenjohtaja)
Peter Kullberg, projektipäällikkö, Suomen ympäristökeskus (sihteeri)
Saku Anttila, kehittämispäällikkö, Suomen ympäristökeskus
Jaana Bäck, professori, Helsingin yliopisto
Martin Forsius, tutkimusprofessori, Suomen ympäristökeskus
Saku Härkönen, erityisasiantuntija, ympäristöministeriö
Aino Juslén, johtaja, Luonnontieteellinen keskusmuseo
Jarkko Koskinen, professori, ylijohtaja, Maanmittauslaitos
Olli Ojala, erityisasiantuntija, ympäristöministeriö
Antti Pursula, kehityspäällikkö, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy
Elisa Pääkkö, erikoissuunnittelija, Metsähallitus
Mari Rajala, johtaja, ympäristö- ja luonnonvarat, Pirkanmaan ELY-keskus
Anna Rakemaa, metsäjohtaja, Metsäkeskus
Niina Riissanen, johtava asiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö
Tanja Suni, tutkimusjohtaja, ympäristöministeriö
Sirpa Thessler, ohjelmajohtaja, Luonnonvarakeskus
Petteri Vihervaara, ryhmäpäällikkö, Suomen ympäristökeskus