FEO Suomi

Mikä on FEO?

Nopeasti muuttuvassa maailmassa luonnon tilan seuranta on yhä tärkeämpää. Luonnon monimuotoisuuden tilan heikkeneminen ja ilmastonmuutos ovat yhteen kietoutuneita ongelmia, joiden hillitseminen edellyttää kattavaa ja ajantasaista tietoa luonnon tilasta. Luotettava, avoin ja ajanmukainen tieto tukee demokraattista päätöksentekoa.

FEO kokoaa yhteen hajallaan olevia luonnon tilan seurantaa tukevia toimintoja ja kehittää tutkimus- ja seuranta­infrastruktuurien puutteellisia osia. Hanke edistää havainto­verkostojen, kaukokartoitus­aineistojen, analyysi­algoritmien sekä avoimien aineisto- ja raportointi­tuotteiden hyödyntämistä ja kehitystyötä. Erilaisten digitaalisten aineistojen nopeasti kasvava määrä, aineistojen lisääntynyt avoimuus ja saavutettavuus sekä analyysi- ja mallinnus­menetelmien kehitys tekevät järjestelmän pystyttämisestä nyt ajankohtaista. 

FEO-hanke on jaettu kuuteen osakokonaisuuteen, joista kullakin on oma erityisalueensa. Niiden lisäksi hankkeen koordinointi muodostaa seitsemännen työpaketin.

  • Työpaketti 1 edistää ympäristötiedon ja indikaattoreiden käytettävyyttä osana päätöksenteko­prosesseja.
  • Työpaketti 2 vie kehitettyjä menetelmiä käytäntöön. Tehtäviin kuuluu kuntien luontotieto­tarpeisiin vastaaminen, hiili­neutraalin maankäytön ja elinympäristöjen hoidon yhdistäminen sekä luonto- ja lintudirektiivi­raportoinnin, luontotyyppien uhanalaisuus­arvioinnin ja Luonnontila.fi -sivuston indikaattorien ja ekosysteemi­tilinpidon kehittäminen.
  • Työpaketti 3 kokoaa yhteen hajanaisia maastohavaintoaineistoja ja kehittää seuranta­verkostoa.
  • Työpaketti 4 edistää kaukokartoitus­menetelmien hyödyntämistä luonnon tilan seurannassa.
  • Työpaketti 5 kehittää malleja monimuotoisuus- ja hiilivarantojen seurantaan.
  • Työpaketti 6 kehittää FEOn tietovirtojen hallintaa ja yhteensovittamista.
  • Työpaketti 7 vastaa hankkeen koordinaatiosta, viestinnästä ja yhteistyön kehittämisestä. 

1. Ympäristötiedon käyttö yhteiskunnassa ja päätöksenteon tukena
vastaa yhteiskunnan tarpeisiin

2. Käytännön sovellukset
edistävät ympäristön tilan seurantaa ja testaavat järjestelmää

6. Yhteen toimivat tietojärjestelmät ja tietovirtojen hallinta
mahdollistavat saumattoman yhteistoiminnan

3. Maasto­inventointi­­aineistojen ja havainto­verkostojen
tehot irti

4. Kauko­kartoituksen
mahdollisuudet käyttöön

5. Biodiversiteetti- ja ekosysteemi­mallit
jalostamaan tietoa

Toteutus

SYKE  kantaa päävastuun hankkeen toteutuksesta, mutta toimivan järjestelmän kehittäminen edellyttää laajaa yhteistyötä erilaisten aineistoja tuotavien ja käyttävien tahojen kanssa. Toimivan yhteistyö­verkoston aikaansaaminen onkin yksi hankkeen päätavoitteista.

FEO:n ohjausryhmässä mukana ovat ympäristö­ministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Metsähallitus, Metsäkeskus, Maanmittaus­laitos, ELY-keskukset ja Tieteen tietotekniikan keskus (CSC).

FEO-hanke on suunniteltu nelivuotiseksi, ja se käynnistyi keväällä 2020. Hanketta rahoittavat ympäristö­ministeriö ja SYKE.

Miten FEO on organisoitu

Hankkeen johto

FEO-hankkeen vastuullisena johtajana toimii SYKEn johtava tutkija dosentti Petteri Vihervaara.

Lisäksi FEOlla on kolme teemajohtajaa, joiden vastuualueina on seurata hankkeen läpileikkaavien teemakokonaisuuksien edistymistä. Teemakokonaisuudet ja niiden vastuulliset johtajat ovat: Petteri Vihervaara, biodiversiteetti, tutkimusprofessori Martin Forsius, ekosysteemiprosessit ja kehittämispäällikkö Saku Anttila, tietojärjestelmät.

Vastuulliset johtajat muodostavat yhdessä työpakettien projektipäälliköiden ja FEO hankkeen projektipäällikkö Peter Kullbergin kanssa hankeen koordinaatiosta vastaavan ryhmän.

Ohjausryhmä

FEOn ohjausryhmä koostuu ympäristötiedon tuottamisen ja hyödyntämisen kannalta keskeisten organisaatioiden edustajista. Ohjausryhmä tukee erityisesti FEOn pitkäntähtäimen strategian kehittämistä ja varmistaa toimivan yhteyden eri toimijoiden välillä. Ohjausryhmän muodostavat:

Joona Lehtomäki, erityisasiantuntija, ympäristöministeriö (puheenjohtaja)
Peter Kullberg, projektipäällikkö, Suomen ympäristökeskus (sihteeri) 

Saku Anttila, kehittämispäällikkö, Suomen ympäristökeskus
Jaana Bäck, professori, Helsingin yliopisto
Martin Forsius, tutkimusprofessori, Suomen ympäristökeskus
Saku Härkönen, erityisasiantuntija, ympäristöministeriö
Aino Juslén, johtaja, Luonnontieteellinen keskusmuseo
Jarkko Koskinen, professori, ylijohtaja, Maanmittauslaitos
Olli Ojala, erityisasiantuntija, ympäristöministeriö
Antti Pursula, kehityspäällikkö, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy
Elisa Pääkkö, erikoissuunnittelija, Metsähallitus
Mari Rajala, johtaja, ympäristö- ja luonnonvarat, Pirkanmaan ELY-keskus
Anna Rakemaa, metsäjohtaja, Metsäkeskus
Niina Riissanen, johtava asiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö
Tanja Suni, tutkimusjohtaja, ympäristöministeriö
Sirpa Thessler, ohjelmajohtaja, Luonnonvarakeskus
Petteri Vihervaara, ryhmäpäällikkö, Suomen ympäristökeskus

FEOn toteuttajat

Kansainväliset yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppanit

INAR RI Ecosystems

Metsäkeskuksen logo
CSC logo
ELY-keskuksen logo
GeoBon logo