Laadukkaalle luontotiedolle on yhteiskunnassa suuri tarve, sillä luontokadon torjuminen vaatii kattavaan tietopohjaan perustuvia ratkaisuja. Ensimmäistä kertaa Suomessa suuri joukko eri alojen organisaatiota on yhdistänyt voimansa luontotiedon laadun ja saatavuuden parantamiseksi. Suomen ympäristökeskuksen koordinoima Luontotiedon kansallinen koordinaatioryhmä (Lukki) on julkistanut 17 organisaation yhteisen ehdotuksen Kansalliseksi luontotiedon kehittämisohjelmaksi vuosille 2024–2035.
Luontokato on noussut viime vuosina ilmastonmuutoksen rinnalle suurimpien yhteiskuntaa haastavien megatrendien joukkoon. Luontokadon torjumiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvitaan luontotietoa eli toistettavalla tavalla kerättyjä havaintoja lajeista, luontotyypeistä ja ekosysteemeistä, sekä tästä aineistosta tuotettua tietoa. Sitä tarvitaan niin kansallisessa päätöksenteossa, elinkeinoelämässä, kunnissa, maanomistajien keskuudessa kuin tutkimuksessa.
Yhteistyöllä tehokasta luontotiedon hallintaa
Luontotiedon kansallisen koordinaatioryhmän yhteinen visio on, että vuonna 2035 Suomessa seurataan luonnon monimuotoisuuden tilaa ja muutoksia mahdollisimman kattavasti ja koordinoidusti. Yksi tavoitteista on, että luontotieto mahdollistaa julkisen ja yksityisen sektorin kustannustehokkaan ja vaikuttavan toiminnan luontohaittojen välttämiseksi, vaikutusten arvioimiseksi sekä luonnon tilan parantamiseksi.
”Suomessa on tunnistettu kasvava tarve sille, että luontotietoa tuotettaisiin tehokkaammin ja se olisi paremmin käytettävissä. Tämä on edellytys kestävyysmurroksen saavuttamiseksi. Myös yritykset hakevat tietoa toimiensa luontovaikutusten arvioimiseksi. Konkreettinen esimerkki tästä on tarve sijoittaa uusiutuvan energian rakenteita, kuten tuulivoimaa niin, että luonto ei vaarannu”, sanoo ohjelmajohtaja Meri Kallasvuo Luonnonvarakeskuksesta.
Ohjelman tavoitteina on myös kehittää luontoseurantoja ja niiden koordinaatiota, tuottaa uusia seurantamenetelmiä sekä parantaa luontotietojen yhteentoimivuutta ja löydettävyyttä. Ohjelman ensimmäisiä toimenpiteitä ovat muun muassa luontotietoverkoston perustaminen sekä luontotiedon jakamista tukevien palveluiden kehittäminen.
Luontotietoon panostettava resursseja
Suomessa on käytetty vuonna 2020 arviolta 11,5 miljoonaa euroa luontoseurannoista aiheutuviin suoriin ja välillisiin kustannuksiin. Suomalaisen luontotiedon tilanne on kansainvälisesti vertailtuna monilta osin melko hyvä. Samanaikaisesti on kuitenkin todettu, että luontoseurantojen kokonaisuus on hajanainen, huonosti koordinoitu ja siinä on merkittäviä puutteita.
Luontotiedon hallinta on tällä hetkellä Suomessa lukuisten eri toimijoiden vastuulla. Organisaatiot kehittävät ja hallinnoivat tietoa omista lähtökohdistaan eikä tieto ole aina helposti yhteensovitettavissa. Lisäksi luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja koskeva tietopohja on paikoin puutteellinen ja vaikeasti löydettävissä. Moni tärkeä luontoseuranta puuttuu kokonaan tai kärsii resurssivajeesta.
”Panostamalla toimijoiden väliseen koordinaatioon ja yhteistyöhön voimme tehostaa luontotiedon tuotantoa ja hyödyntämistä, sekä parantaa suomalaisen luontotiedon laatua ja käytettävyyttä”, sanoo tutkimusprofessori Petteri Vihervaara Suomen ympäristökeskuksesta.
Kehittämisohjelman ensimmäisen kauden aikana laaditaan tarkempi arvio ohjelman kustannuksista ja kartoitetaan mahdolliset rahoituslähteet. Pitkän aikavälin tavoitteena on, että ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittava rahoitus on turvattu.
Julkistustilaisuus
Suomen ympäristökeskuksen koordinoima Luontotiedon kansallinen koordinaatioryhmä (Lukki) julkistaa 17 organisaation yhteisen ehdotuksen Kansalliseksi luontotiedon kehittämisohjelmaksi keskustakirjasto Oodissa 15.12. klo 12.30.
Linkit
Alkuperäinen tiedote STT info, Suomen ympäristökeskus 15.12.