Luontokadon pysäyttäminen on Suomessa laajasti jaettu tavoite. Sen saavuttamiseksi elinkeinoelämä, kansalaiset, päätöksentekijät ja tutkimusyhteisö tarvitsevat ajantasaista, kattavaa, tarkkaa ja helposti saatavilla olevaa tietoa eliölajien esiintymispaikoista ja luontotyyppien sijainnista sekä luonnon monimuotoisuuden tilasta ja muutoksista. Luontotietopohjaamme on rakennettu huolellisesti, mutta se vaati edelleen vahvistamista. Nykyisin luontotieto on hajaantunut eri toimijoille ja on monelta osin puutteellista, eivätkä kaikki aineistot ole avoimesti saatavilla tai yhteensovitettavissa. Keskeiset luontotiedon tuottaja-, käyttäjä- ja jakajaorganisaatiot ehdottavat, että Suomessa käynnistetään kansallinen luontotiedon kehittämisohjelma vuosille 2024–2035.  

Luontotiedolla on paljon kysyntää

Ajantasaista ja kattavaa luontotietoa tarvitaan yhteiskunnan monilla eri sektoreilla erityisesti toteutettaessa laaja-alaisia kestävyys-, ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteita. Tietoa kaivataan oman toiminnan haitallisten ja myönteisten luontovaikutusten arviointiin. Luotettavaa ja kattavaa tietoa tarvitaankin päätöksenteossa monilla tasoilla aina yksittäisistä maanomistajista, yrityksiin, viranomaisiin, kuntiin ja kaupunkeihin sekä poliittisiin päättäjiin.

Kansallisen luontotiedon hallinta on Suomessa lukuisten eri toimijoiden vastuulla. Organisaatiot kehittävät ja hallinnoivat luontotietoa omista lähtökohdistaan eikä tieto ole aina helposti yhteensovitettavissa. Luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja koskeva tietopohja on lisäksi paikoin puutteellinen. Luontotyyppien ja maaperän monimuotoisuuden järjestelmällinen seuranta puuttuu lähes kokonaan.

Eri lähteistä kertyvien luontotietoaineistojen löydettävyyden, saatavuuden ja käytettävyyden parantamiseksi tarvitaan panostusta organisaatioiden yhdenmukaiseen tiedonhallintaan. Pitkäjänteisellä kehittämisellä ja sen rahoittamisella varmistettaisiin myös luontotiedon jatkuvuus ja kokonaisvaltaisuus.

Poikkihallinnollinen kehittämisohjelma tukemaan koko tiedon arvoketjua

Ehdotuksen valmistelijoiden mielestä pitkäjänteinen, yhdessä valmisteltu tavoitteellinen ohjelma osoittaisi selkeän suunnan ja antaisi hyvän tuen luontotiedon kehittämiselle ja ylläpidolle. Tärkeää on sopia yhteisistä tavoitteista sekä eri toimijoiden rooleista tiedontuotannon ja -hallinnan prosesseissa. Toiminnan tukipilarina olisi virallinen yhteistyöelin.

Ohjelmalla varmistettaisiin luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden tietopohja sekä turvattaisiin nykyisten seurantojen jatkuvuus. Rakentamalla yhdenmukaista tiedonhallintaa edistetään tiedon avoimuutta ja yhteentoimivuutta. Lisäksi uusien menetelmien kehitys ja käyttöönotto tehostaa seurantoja ja ympäristömuutosten arviointityötä.

Vuosittaiset lisäkustannukset olisivat arviolta noin 15–20 miljoonaa euroa.

Esityksen taustalla vahva jaettu tahtotila

Ehdotuksen valmistelijat toimivat myös luontotiedon koordinaatioryhmässä, jonka jäseninä on luontotietoa tuottavia, jalostavia ja käyttäviä organisaatioita. Ajatus koordinaatioryhmästä syntyi monien eri tahojen tunnistamien tarpeiden seurauksena. Suomen ympäristökeskus (Syke) kutsui kiinnostuneita osallistumaan ryhmän toimintaan ja tällä hetkellä ryhmässä on jäseniä 16 eri organisaatiosta.

”Eri lähteistä kertyvän tiedon yhdistäminen avoimiin palveluihin ja eri tahoja palveleviksi tietotuotteiksi, sekä systemaattiset analyysit luonnon tilan muutoksista ja niihin vaikuttavista syistä ovat tärkeitä keinoja edistää tieteen ja yhteiskunnan muiden toimijoiden välistä vuoropuhelua”, sanoo Syken tutkimusprofessori Petteri Vihervaara, joka toimii koordinaatioryhmän puheenjohtajana.

Tämän ehdotuksen valmistelijoita ovat:

Suomen ympäristökeskus,Luonnonvarakeskus, ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö´Metsähallituksen Luontopalvelut, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, Helsingin yliopisto, Maanmittauslaitos, Geologian tutkimuskeskus, Suomen metsäkeskus, Tilastokeskus, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra

Lisätietoja

Petteri Vihervaara, koordinaatioryhmän puheenjohtaja, tutkimusprofessori Suomen ympäristökeskus, Petteri.vihervaara@syke.fi, puhelin +358 295 251740

Katja Holmala, koordinaatioryhmän jäsen; ohjelmajohtaja, erikoistutkija Luonnonvarakeskus, Katja.holmala@luke.fi, puhelin +358295327206   

Joona Lehtomäki, koordinaatioryhmän jäsen, erityisasiantuntija ympäristöministeriö, Joona.lehtomaki@gov.fi, puhelin +358295250016

Niina Riissanen, koordinaatioryhmän jäsen; metsäneuvos maa- ja metsätalousministeriö, Niina.riissanen@gov.fi, puhelin +358295162339 

Tuula Kurikka, koordinaatioryhmän jäsen; luonnonsuojelun johtava asiantuntija, Metsähallitus, luontopalvelut, Tuula.kurikka@metsa.fi, puhelin +358206395923 

Miia Saarimaa, koordinaatioryhmän jäsen; johtava luontotiedon asiantuntija Suomen metsäkeskus, Miia.saarimaa@metsakeskus.fi, puhelin +358504108559